Kesä 2018, kun ilmastonmuutos saavutti Suomen? Media on nostanut asiaa pöydälle, osa varovaisemmin ja osa reippaammin, esimerkiksi Kirkko & Kaupunki sarjakuvassa ja artikkelissa. Ilmastonmuutos on tunnettu jo kauan, tiedeyhteisössä ainakin 70-luvulta ja teollisuudessakin jo 80-luvulta.
Ekonomistin mukaan 38 maata kattavassa kyselytutkimuksessa 61% pitää ilmastonmuutosta isona uhkana. Mikä onkin hyvä, koska tiedeyhteisössä vallitsee yhteisymmärrys yhteisymmäryksestä, ilmastonmuutos on todellinen. Ekonomistin lisäksi myös Forbes on alkanut todella huolestua ihmiskunnan tulevaisuudesta. TheGuardianin jutussa todetaan ihmiskunnan ainoaksi mahdollisuudeksi nollapäästöihin siirtyminen välittömästi. Myös BBC keräsi ’hothouse earth’ riskit ja löysi konkreettisia toimia:
”Sen lisäksi, että lopetamme fossiilisten polttoaineiden käytön 2050 mennessä, meidän täytyy istuttaa huomattavasti puita, suojella metsiä, löytää tapoja estää (liikaa) auringonsäteilyä sekä kehittää koneita imemään hiilidioksidia ilmakehästä”
– vapaa käännös
Jos ilmastonmuutokseen sovelletaan teollisuudesta ja kauppapolitiikasta tuttua riskianalyysiä, niin tapahtuman todennäköisyyden lisäksi tulee huomioida vaikutus. Toimenpidepäätöksessä huomioidaan siis ulkoisen tapahtuman todennäköisyys JA sen vaikutus. Jos vaikutus on peruuttamaton, tulisi riskille tehdä jotakin välittömästi.
Valtiovarainministeriön arviointioppaan ohjeiden ja esimerkin perusteella ilmastonmuutos lienee sietämätön riski. Tarvehierarkian hengessä ensimmäinen varmistettava asia vuodelle 2048 on elinkelpoinen planeetta.
Erityisen hyvä uutinen on, että suurin osa ilmastonmuutoksen torjunnasta on ihan järkeviä toimenpiteitä, vaikka pahin riski ei toteutuisikaan. Puhtaampi ilma, vesi, luonto ja luonnon varojen säästäminen ovat itsessään hyviä asioita ja ehkäisevät myös monia muita ongelmia.
Mitä sitten voimme tehdä?
Ylätason ajatuksia löytyy paitsi Yk:n ohjelmasta niin teollisuuden puhtaan teknologian tavoitteista, politiikasta, useiden ajatushautomoiden raporteista, kansalaisjärjestöistä sekä tietysti ruohonjuuritasolta; esim hiilijalanjäljen kompensointi. Yksittäisen ihmisen ostopäätös tai säästäminen tuntuu joskus mitättömältä teolta, mutta jos jokainen kutsuu mukaan 10 kaveria, niin muutos voi olla hyvinkin nopea. Yritykset toimivat vain jos löytävät asiakkaita!
Useilla teollisuuden aloilla on huomattavan paljon mahdollisuuksia veden, energian ja materiaalin kulutuksen vähentämisessä. Nykyisellään luonnonvarojen ympäristökustannus on ollut käytännössä liian halpa yrityksille tai jäänyt kokonaan yhteiskuntien selvitettäväksi. Arkisella tasolla vaikuttavat esimerkiksi sähköautojen yleistyminen, sisäviljelyn yleistyminen, kasviksista jalostetut lihaimitaatiot ja hyvät kasvisreseptit. Toisaalta myös puutalojen rakentaminen, aurinkoenergian lisääminen ja ylipäätään kestävän kehityksen tuotteiden/palveluiden valitseminen.
Planeetan elinkelpoisuutta varmistaisi siis biodiversiteetin ennallistaminen, ihmiskunnan hiilineutraalius, kiertotalous sekä globaali (materian) verotus menetelmänä.