Teknologia metallituotteiden valmistamiseksi oli olemassa pitkän aikaa ennen teollistumisen alkua 1760-luvulla. Tuolloin kaupungistuminen oli jo vakiintunutta ja sivilisaatiolla oli käytettävissään useita teknologioita logistiikan, ruuan tuotannon sekä päivittäisen työtehokkuuden ylläpitämiseksi. Ensimmäinen teollinen vallankumous muutti aiempaa yhteiskuntajärjestystä merkittävästi: työn automatisointi ja systemaattinen järjestäminen pienempiin osiin sai alkunsa. Aikakauden ikoninen teollisuuskone on kehruujenny, joka loi esimerkin paitsi tehdastyölle niin erikoistumiselle. Koneiden rakentajat, käyttäjät ja huoltajat olivat eri henkilöitä. Samalla perheyhteisöjen sisäinen työnjako murtui kun teollinen tuotanto alkoi korvata aiemmin puhdetöinä tehtyjä käyttöesineitä.
Teollistumisen toinen aalto kiihdytti muutosta 1800-luvun lopulla ja samalla teollinen vallankumous levisi kattamaan Euroopan, Venäjän, Japanin ja Australian. Kolmas teollinen vallankumous käynnistyi vaivihkaa jo 1800-luvun alkupuolella akun keksimisen ja Michael Faradayn tutkimusten myötä. Koko 1800-luvun jatkunut tutkimus sähköopin parissa kulminoitui transistorin keksimiseen 1900-luvun taitteessa, mikä osaltaan kiihdytti automaatiota valtavasti. Kiinnostava kuriositeetti sekin, että transistori oli aluksi vain keino estää hehkulamppujen nokeentumista.
Historian näkökulmasta teollistuminen nähdään hitaana kehityksen jatkumona. Aihetta tutkineet Peter Stearn ja Thomas Misa näkevät prosessin ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset eri tavoin, mutta ovat samaa mieltä siitä, että muutos on yhtä merkittävä kuin muutos keräilijäyhteiskunnasta maatalousyhteiskuntaan. Yhteisön elämänmuoto on muuttunut ja muuttuu merkittävästi erilaiseksi kuin ennen teollistumisen alkua.
Peter Stearn listaa muutamia asioita, jotka olivat merkittäviä edellytyksiä yhteiskunnalliselle muutokselle 1700-luvun Englannissa: 1) Työvoiman vapautuminen maataloudesta, 2) Artisaanien valinnan vapaus Kilta-järjestelmän heikettyä, 3) Valtion tuki muutokselle, 4) Paikallisen osaamisen tukeminen, 5) Infrastruktuurin kehittäminen, 6) Yrittämisen tekeminen helpoksi, 7) Hyvä pääsy resursseihin, 8) Yhteiskunnallinen vapaus kokeilemiseen ja esim erilaisten uskotojen hyväksyminen. Toisaalta teollistumista ja automatisointia on myös pelätty koko käynnissä olevan prosessin ajan.
Lopulta vuoden 2008 talouskriisi käynnisti keskustelun siitä miten talousjärjestelmää pitäisi ohjata ja mihin suuntaan tulisi pyrkiä. Eräs kantava teema on hiilineutraalitalous, jota Harward Business Review (HBR) pitää tämän vuosisadan keskeisenä päämääränä omassa artikkelissaan. Lisäksi HBR esittää, että uudet yhteistyömallit sekä resurssien tehokkaampi käyttö mullistavat monia toimialoja. Viimeisimpänä esimerkkinä muutoksesta ja sen nopeudesta ovat blockchain-teknologiaan perustuvat itsenäiset hajautetut organisaatiot. Itsenäisten organisaatioiden kanssa yhteensopiva trendi on myös algoritmitalous, jossa toisaalta annetaan tehtäviä algoritmien hoidettavaksi ja toisaalta käydään kauppaa algoritmeillä. Teollisuus näkee neljännen teollisuuden vaiheen tuotantokeskeisesti mutta asian voi nähdä myös yhteiskunnallisesti.
The Atlantic -lehti kehitti kolme skenaariota tulevaisuuden yhteiskunnasta. Ensimmäinen on automaatioon perustuva yhteiskunta, jossa keskeisenä tavoittena on ratkaista vapaa-ajan ongelma. Toinen skenaario on käsityöläisten paluu modernien työkalujen turvin. Uusi teknologia kuten 3D-tulostus mahdollistaa monimutkaisten mutta ihmisten suunnittelemien ja rakentamien esineden tekemisen paikallisesti. Kolmas skenaario on kilpailu vähistä palkkatöistä. Keskimäärin ihmisten toimeentulo koostuisi monista epävarmoista tehtävistä, minkä oletetaan lisäävän turvattomuutta ja köyhyyttä.
The Guardian puolestaan kirjoitti vuonna 2015 Capital Instituutin näkemyksistä seuraavasti [vapaa käännös]: ”talouden ymmärtäminen dynaamisina suhteina ja kokonaisuuksina saattaa johtaa tarkkaan toimitusketjujen, kiertotalouden tai yhteisötalouden selvityksen”. Samassa hengessä Joseph Stiglitz korosti Davosin kokoontumisesssa mittatyökalujen merkitystä [vapaa käännös]: ”On aika määritellä talous uudestaan ja varmistaa, että bruttokansantuote, tai sen korvaaja, ottaa huomioon myös kotityön ja yhteisöjen tekemän työn”. Stiglitz siis tunnustaa mittareiden keskeisen vaikutuksen päätöksenteossa. Yksi esimerkki vaihtoehtoisesta laskentamallista on bruttokansanonnellisuus. Taloudellisen toiminnan mittaamista helpottanee myös asioiden internet (IoT), jonka ennustetaan tuovan vaikkapa lämpömittarit ja kengät internettiin.
Arvovaltaisessa keskustelussa nykymallin ongelmista ja tämän vuosisadan tavoitteista esiintyy siis ainakin hiilineutraalitalous, uudet yhteistyömallit, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen ja kiertotalous. Näiden rinnalla tai näistä johtuen myös talouden mittaamiseen tarvitaan uusia työkaluja. Monien muiden tavoin IBM esittää blockchainia osaksi ratkaisua. Kun välittäjä otetaan pois palveluketjusta niin syntyy tilaa aidolle vuorovaikutteiselle liiketoiminnalle. IBM ei ole yksin teknisen ratkaisumallin kanssa, esimerkiksi Economist korostaa lohkoketju-teknologian merkitystä pankkisektorille.
”Jos lohkoketjun mahdollistama avoimeen ja hajautettuun dataan perustuva oikeuksien ja niin sanottujen älykkäiden sopimusten tilinpito voidaan valjastaa osaankin visioiduista käyttötarkoituksista, on kyseessä digitaalinen meteoriitti. Se voi hävittää keskitetyn rahoitusjärjestelmän dinosaurukset. Se voi myös mahdollistaa aivan uudenlaisen tehokkuuden.”
”Arkisia esimerkkejä ovat testamentti, autokauppa, asuntokauppa, laina kaverille tai jopa avioliitto”.
Lohkoketjuista povataan siis työkalua verkostomallisen liiketoiminnan käyttöön. Finanssitalouden puolella Bitcoin on ensimmäinen ja tunnetuin puhtaasti digitaalinen ja blockchain-teknologiaan perustuva valuutta. Bitcoinin erityisominaisuus on louhinta; algoritmit louhivat bitcoineja kuten mainari louhii kultaa. Mitä enemmän bitcoineja on löydetty sitä työläämpää on löytää lisää bitcoineja. Bitcoin ei kuitenkaan ole ainoa blockchain valuutta -sovellus; Freico-niminen digitaalinen valuutta on rakennettu demurrage-säilytysmaksun periaatteelle. Demurrage-mallissa tavoitteena on pitää raha vaihdon välineenä ja kannustaa rahan liikkumista.
Ensimmäiseen teolliseen vallankumoukseen verrattuna meillä näyttäisi olevan kaikki edellytykset uuteen loikkaan seuraavalla tuottavuuden tasolle: logistiikan, ruuan tuotannon sekä päivittäisen työtehokkuuden ylläpitoon on olemassa useita teknologisia ratkaisuja. Loikkaan valmistava keskustelu yritysten moraalista on muuttunut vilkkaaksi samalla kun jakamistaloutta on alettu käsittelemään vakavasti.
Seuraavan vuosisadan työelämältä ja taloudelta on lupa odottaa ainakin näitä asioita: hiilineutraalitalous, läpinäkyvä materian kiertotalous, puhdas ja läpinäkyvä ruuantuotanto, helppo ja taloudellisesti kannattava vertaistalous, resurssien tehokas hyödyntäminen jakamisen avulla sekä algoritminen tiedon jalostaminen avoimesti. Lisäksi on pian löydettävä se asia jota halutaan mitata, tähän bruttokansanonnellisuus antaa hyvän esimerkin.
Yhteiseksi nimittäjäksi nousee globaali tieto- ja tavaravirtojen läpinäkyvyys sekä talousmalli lohkoketjua vastaavaan teknologian avulla. Vaihdannan välineeksi ja velkasuhteiden kirjanpitoon on tarjolla useampiakin luottamuksen säilyttäviä vaihtoehtoja. Teknologiset ja yhteiskunnalliset edellytykset neljännen teollisen vallankumouksen toteuttamiselle ovat siis olemassa.