Olisiko mahdollista sopia yhdessä, että vuoteen 2048 mennessä kaikki suomalaiset ovat tarvehierarkian huipulla? Selvää on ainakin se, että tarvitsemme uuden tajuntaa mullistavan päämäärän.
1900-luvun hyvinvointiyhteiskunnan suuret tavoitteet linjattiin vuoden 1903 Forssan kokouksessa. Tuo Forssan ohjelma oli pääasiallinen poliittinen konsensus aina 1950-luvulle saakka. Senkin jälkeen päämääränä on ollut samankaltainen hyvinvointiyhteiskunta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ongelmaksi on muodostunut, että kaikki hyvinvointiyhteiskunnan päätavoitteet on täytetty, mutta maailma ei vaan pysynyt ennallaan. Osa työpaikoista muutti Kiinaan. Tuli uusia ongelmia. Syntyi myös kiista siitä miten varat tulisi käyttää. Meillä ei yhtäkkiä olekaan varaa kaikkeen siihen mitä olemme toivoneet.
Äskettäin julkaistu Demos Helsingin Seuraava Erä pohtii perustuloa yhteiskunnallisena ratkaisumallina. Sitran kanssa toteutettu pohdinto selvittää kattavasti perustulon eri puolia. Roope Mokka on myös ehdottanut perustuloa X ja Y sukupolvien suureksi yhteiskunnalliseksi päämääräksi (perustulo – moonshot). Tämän päivän olettama on, että kaikille ei tule riittämään työtä automaation vallatessa yhä useampia työtehtäviä.
Entä jos oikea kysymys ei olekaan se, että mitä teemme työttömyyden kanssa. Mitä jos parempi kysymys olisi, että millaista elämäää ihmiset haluavat elää?
- fysiologiset tarpeet (Physiological needs)
- turvallisuuden tarpeet (Safety)
- yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (Love/belonging)
- arvonannon tarpeet (Esteem).
- itsensä toteuttamisen tarpeet (Self-actualization).
Jos otamme lähtökohdaksi auttaa kaikki kansalaiset tarvehierarkian huipulle, niin miten sellainen yhteiskunta toimisi? Mitä sellainen yhteiskunta arvostaa? Mikä sellaisessa yhteiskunnassa motivoi yksilöä kehittämään itseään ja yhteiskuntaa? Mitä jos yksilö käyttää vapauttaan väärin rikkomalla sovittuja sääntöjä?
Nykyinen pohjoismainen malli on tukeva alusta tehdä seuraava loikka. Tästä alustasta on hyvä ponnistaa seuraavaan tavoitteeseen. Hyvä päämäärä selkiyttää myös koulutusmallin, työelämäkäytöntöjen, lainsäädännön, talousmallin sekä yhteiskunnan arvojen sopimista.
Jos päämäärä on nostaa kaikki suomalaiset tarvehierarkian huipulle, niin perustulo, mahdollisuus hyvään koulutukseen, turvallinen yhteiskunta ja puhdas luonto voisivat olla erittäin hyviä menetelmiä.
Onnellinen yhteisö on lopulta myös tuottavampi, kuten myös Ekonomi lehden artikkelissa todetaan.