Yleinen

Marraskuinen Utopiaseminaari

timelines_matala_utopia2

Järjestyksessään toinen Utopia 2048 -seminaari  kasasi 14. marraskuuta yhteen reilut neljäkymmentä keskustelijaa. Edellisenä yönä tapahtunut Ranskan terrori-isku teki seminaarista surullisella tavalla ajankohtaisen; millaisessa maailmassa haluamme elää? Toisaalta traaginen tapahtuma ymmärrettävästi sai noin puolet rekisteröityneistä jäämään kotiin.

Minuutin hiljaisen hetken jälkeen tapahtuma käynnistyi työtapojen ja seminaariohjelman katsauksella. Utopiaseminaarin keskiössä ovat osallistujat ja päivä jäsentyi jälleen neljään osioon, kolmeen osioon ja työryhmäpaneeliin. Talous-osion avauspuheenvuorot keskittyivät rahan ja pankkijärjestelmän tulevaisuuteen. Koulutus ja työelämä -osion teemana oli oppivan ja tuottavan tekemisen yhdistely. Yhteiskunta-osio keskittyi hyvinvointiin ihmislähtöisen johtajuuden ja henkilökohtaisen terveydenhuollon kautta.

Inspiroivien alustuspuheiden jälkeen utopiatyöryhmillä oli tunti aikaa keskustella kustakin osiosta ja miettiä oma näkemyksensä paneelikeskustelua varten. Päivä huipentui utopiatyöryhmien edustajien paneeliin ja huikeisiin näkemyksiin yhteiskunnasta.

Seminaaripäivän yhteen niputtava utopiatyöryhmäpaneeli alkaa kohdasta 5:53:10 alla olevassa videoinnissa.

Miten seminaarin annin sitten voisi kiteyttää? Kohdasta 6:44:25 alkaen löytyy yksi parin minuutin tiivistelmä. Äärimmilleen tiivistettynä seminaarin osallistujapaneelin näkemykset voisi kenties esittää kolmella lauseella:

  • Yhteiskunnallinen päämäärä on siirtää yhä suurempi joukko yksilöitä tarvehierarkiassa tasolle, jossa henkiöt voivat toteuttaa omia unelmiaan. Edellytyksinä ovat korkea luottamus ja nykyistä paremmat ihmisyystaidot.
  • Koulutus ja työelämä tapahtuvat rinnakkain joustavissa ja monialaisissa opiskelu- ja työyhteisöissä. Onko olemassa moderni mestari-kisälli -malli, itseorganisoituvat-yhteisöt (teal) tai muu tapa joka sopii nykyistä paremmin?
  • Talousjärjestelmältä odotetaan kykyä palvella yksilöiden yhdessä toteuttamia hankkeita, joissa keskiössä ovat yksilöiden väliset transaktiot. Rahajärjestelmä muuttuu merkittävästi, mutta suurta näkemyksien synteesiä jäämme vielä odottamaan.

Päivän aikana twitterissä julkaistuja kohokohtia inspiroivista alustuspuheenvuoroista löytyy @utopia2048 -linkin takaa. Eero Aalto esimerkiksi kysyi: ”Tulevaisuudesta on merkkejä jo nyt, osaammeko havaita ne?”. Marja Vihervaara nosti esiin yksilöllisen terveydenhuollon mega-trendinä. Rami Saarniaho esitteli nuorten uudelleen määrittämän termin ”sämpläys”; ajattelu ja tekeminen ovat aiemman tiedon yhdistelyä. Tämä muistuttaa hyvin selvästi avoimen lähdekoodin filosofiaa, jossa ideana on ”seisoa jättiläisen olkapäillä” eli hyötyä muiden aiemmin tekemästä ja rakentaa uutta.

Tuomo Alasoini kiteytti yhteiskunnan kehittymisen osuvasti: ”innovaatio syntyy kun teknologia sopii yhteen yhteiskunnallisen tai sosiaalisen ilmiön kanssa”.

Utopia 2048 -seminaarin mahdollistivat TEKES ja Keksintösäätiö. Erityiset kiitokset siis tuesta tulevaisuusseminaarin osallistujien ja järjestäjien puolesta!

Kiitokset jälleen myös upealle työryhmälle seminaarin valmisteluista ja toteutuksesta!

Seminaari, Yleinen

Tarvitaanko utopia-pohdintoja?

Maaliskuun 2015 seminaarin yhteydessä toteutettiin kävijäkysely, jotta tiedämme mihin ja miksi Utopia 2048 -seminaareja tarvitaan. Kyselyssä ennen seminaarin alkua teemojen katsottiin tukevan 2048-vision määrittelyä erinomaisesti (arvosana 8/10), joten lähtökohdat tuloksien tulkinnalle ovat varsin suotuisat.

Erityisesti kiinnostava kysymys on osallistujien motivaatio. Millä mielellä ihmiset ovat liikkeellä? Selvityksessä kävi ilmi kiinnostavalla tavalla ilmi, että 90% osallistujista uskoo pienten toimijoiden yhteistyöhön tulevaisuuden toimintamallina. Tässä on mielenkiintoinen ristiriita suhteessa vallitsevaan ”suuruuden ekonomian” tilanteeseen. Tulevaisuuden 3D tulostukselta ja vastaavilta teknologioilta odotetaan selvästi suuria.

utopia.kysely.tavoite

Erityisellä mielenkiinnolla huomasin, että 20% ihmisistä arveli voivansa löytää seminaarista myös omiin hankkeisiinsa sopivia henkilöitä kun taas yli 10% oli etsimässä hanketta johon voisi osallistua. Puolet vastaajista etsi uusia kontakteja ja/tai halusi tutustua uusiin asioihin.

Yksi hienoimmista havainnoista kuitenkin oli, että jopa 95% vastaajista kannatti utopiaseminaarien järjestämistä myös kouluissa tai työpaikoilla.

Seminaarin eri osioista Taidot ja Työelämä sekä Talous ja Ympäristö osiot saivat molemmat noin 8/10 pistetettä suhteellisen pienellä hajonnalla. Merkityksellisesti vaikeampi Ihminen ja Yhteiskunta osio jakoi mielipiteitä arvosanan ollessa 7/10 samalla kun hajonta kasvoi. Arvokeskustelu on vaikea aihe.

utopia.mukaan

Vastanneista 100% aikoo osallistua toistekin, useat tulevat mielellään mukaan ydintiimiinkin. Tukijoukkoihin ja mukaan keskusteluihin näyttäisi olen myös runsaasti kiinnostusta.

Tervetuloa mukaan ideoimaan ja järjestämään seuraavaa Utopia 2048 -seminaaria. Yhteystiedot otsikon kautta löytyy yhteystiedot!

Seminaari

Päämäärä, prosessi ja puitteet

Nyt, kun Utopia 2048 -seminaarista on kulunut hetki aikaa, on helpompi nähdä, miksi tilaisuus oli niin innostava ja toisaalta miksi aihe on niin vaikea. Erittäin monille tilaisuus oli yksi niitä harvoja paikkoja miettiä avoimin ja luottavaisin mielin erilaisia tulevaisuuksia. Utopia on termi, joka antaa luvan katsoa kauemmas ja antaa tilaa mielikuvitukselle, mutta myös kokonaisvaltaisemmalla ajattelulle. Utopian tarkasteluun tuntuu luontevasti ja automaattisesti liittyvän myös hyvän elämän pohtiminen, ei pelkästään kyynisyyden poissaolo.

Utopia 2048_jpg_pienempi

Tänä päivänä tulevaisuuden pohtimiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet, jopa yksityishenkilöillä, koska laaja-alainen pyrkimys objektiiviseen tietoon, maailmanlaajuinen tutkimusyhteistyö ja laajalti käytettävissä olevat julkaisut antavat mainiot eväät. Samaan aikaan monet globaalit asiat ovat aidosti kiistanalaisia tai jopa arvovalintoja. Niinpä tiedon lisääntyessä tiedon jakelu on myös uudestaan politisoitunut sosiaalisen median kautta.

Ensimmäinen Utopia 2048 -seminaari siis pohti yhteiskunnallisia päämääriä, keinoja mennä kohti päämääriä sekä tarvittavia puitteita ja sääntöjä matkaa varten. Liina Hongell (Sibia) tiivisti esitykset erinomaisella tavalla visuaaliseen esitykseen.

Seminaarin rakenteen ideana oli jakaa yhteiskunnallinen keskustelu kolmeen laajaan osioon tarkastelua varten. Liinan tekemä oheinen kuva havainnollistaa seminaarin kolmea osiota: yhteiskunnan arvot ja päämäärät, koulutuksen ja työelämän prosessit, sekä talouden ja ympäristön antaman puitteet. Keskustelun jakaminen kolmeen toisiaan tukevaan osaan mahdollisti suhteellisen riippumattoman tarkastelun kaikille osa-alueille.